lauantai 26. marraskuuta 2011

Salapoliisityötä

Resurssin koulussa oli teemapäivä. Yseillä toisen asteen opintoihin tutustuminen, seiskoilla valinnaisaineisiin tutustuminen ja kaseilla... Niin, mitäs kaseille keksittäisiin? Ratkaisu oli kutsua hoitsuopiskelijat pitämään ohjelmaa kaseille.

Resurssi sai yhden kasiluokan pojat paimennettavakseen halki pirullisten rastien, jotka olivat laatineet parikymppiset naisihmiset.

Resurssin mielestä homma meni putkeen, sillä vaikka luokan pojat ovat hankalan maineessa opettajien keskuudessa, on Resurssi oppilaiden keskuudessa hankalan maineessa, eikä ryhmän kanssa ole koskaan ollut isompia ongelmia. Lisäksi käytännönhommat (ensiapu, elvytys) ovat juuri sitä, mitä ryhmä kaipaakin.

Mutta, mutta. Pari päivää harjoituksen jälkeen ryhmän luokanvalvoja ilmestyi Resurssin tykö naama mustana. "Kaveruus"-rastilla nimittäin kirjailtiin jokaiselle oppilaalle oma pahvisydän, jolle ryhmän muut oppilaat saivat kirjoittaa positiivisia asioita sydämen omistajasta. Kuitenkin oli yhden ryhmän jäsenen sydämestä löydetty tekstit "homo", "kusipää" ja "ääliö", joista etenkin kahta viimeksi mainittua on vaikea pitää positiivisina luonnehdintoina kenestäkään. Nyt luokanvalvojan mielestä olisi syytä selvittää, kuka/ketkä ovat kirjoitteluun syyllistyneet.

Resurssi oli tietenkin samaa mieltä, etenkin, kun porukka oli Resurssin vastuulla tapahtumahetkellä. Tosin Resurssin mieleen juolahti asia, joka vaati varmistuksen. Oliko tekstit varmasti kirjoitettu luokkatilassa, eikä jälkeenpäin. "Kyllä. Tekstit on varmasti kirjoitettu luokkatilassa."

Resurssi sopi luokanvalvojan kanssa, että tämä tulee seuraavalla ryhmän tunnilla luokkaan ja kaksissa miehin puristetaan oppilaista syyllinen/syylliset selville.

Koitti tunti ja tilinteon hetki. Resurssi oli kerännyt grobiaanista raivoa pitkin päivää ja oli valmis kolmanteen asteeseen. Tosin luokanvalvoja aloitti homman Resurssin mielestä jotenkin omituisesti ja nurinkurisesti, mutta Resurssi ajatteli, että tietenkin se omansa tuntee. Epäillyt kävivät yksi kerrallaan tunnistamassa tekstejään ja alkoivat käydä vähiin. Samalla Resurssi huomasi, että kun "positiiviset" ilmaukset oli kirjoitettu puuväreillä, joita luokassa silloin aikoinaan käytettiin, oli haukkumasanat kirjoitettu lyijykynällä.

Resurssi ajatteli oikaista hieman, otti uhrin käytävään ja kysyi, tiesikö tämä syyllisen. "Uhri" oli tavattoman hämmästynyt ja ihmetteli, että mihin syyllinen piti löytää. Resurssi sitten kysymään, että tiesikö "uhri", että sydämeen oli kirjoitettu erinäisiä haukkumasanoja. "Uhri" ei tiennyt. Edelleen kysyttäessä "uhri" kertoi, että oli "kaveruus"-rasti jälkeen ottanut ja nakannut sydämensä naulakon päälle. Haukkumasanoja siinä ei tuossa vaiheessa ollut ollut.

Siispä Resurssi marssi takaisin luokkaan ja julisti Salomonin tapaan jutun ratkaistuksi. Luokanvalvoja jaksoi loppuviikon marista, että kyllä ne sanat selvästi oli kirjoitettu siellä luokassa ja juttu pitäisi ratkaista. Syyllinenkin meillä tuntui olevan jo selvillä.

Eli koko touhulle ei siis ollut mitään pohjaa eikä perustaa. Lähdettiin syyttämään oppilaita mutu-pohjalta, eikä varmistettu uhrilta, mitä oli tapahtunut ja milloin. Sinänsä asiaan tarttumisessa ei ollut mitään väärää. Nyt vain kiivettiin perä edellä puuhun. Ja haaskattiin kahden aikuisen aikaa Resurssin tapauksessa puolen tunnin, luokanvalvojan tapauksessa neljän tunnin verran.

Oireellista on, että tapaus ei ole ainutlaatuinen. "Sejase varmasti nuuskaa. Purista Resurssi siitä tieto ulos." tai "Tuojatuo ihan varmaan varastaa ja myy pelejä. Tee asialle jotakin." jne. OK! Jos Sejase tai Tuojatuo harjoittaa rikollista toimintaansa kouluaikaan koulun alueella, Resurssi tarttuu hommaan. Jos toiminta tapahtuu jossakin muualla joskus muulloin, ei se ole Resurssin asia puuttua siihen. Lisäksi pitää olla näyttöä siitä, että Sejase tai Tuojatuo on OIKEASTI touhunnut moitittavia juttuja. Pelkkä häiriökäytös, hienhaju tai ruma naama eivät valitettavasti riitä siihen, että Resurssi hakkaa koulun kellarissa tunnustuksen ulos kaikista koulun tuhmista pojista, vaikka osa naisopettajista niin haluaisikin.

Mutta sitä se on. Itsellä ei riitä pokka tarttua asioihin, mutta toisia kyllä ollaan usuttamassa hommiin, jotka eivät näille edes kuulu!

Ei kommentteja: