lauantai 19. marraskuuta 2011

Äärimmäisen eksoottisesta aineesta

Resurssi opettaa äärimmäisen eksoottista oppiainetta nyt toista vuotta ja on tullut aika tehdä pientä summausta.

Positiivista:
+ Kokemus. Äärimmäisen eksoottinen oppiaine on tosiaankin eksoottinen ja tietoa joutuu hakemaan tosissaan, että suunsa uskaltaa aukaista. Lisäksi pelkästään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettaminen ilman minkäänlaista koulutusta tai pätevyyttä tuo omat haasteensa. Jos tästä selviää,  ei suomalainen peruskoulu voi juuri haasteita enää esittää.
+ Palkka. TVA-lisä, yhteisöllisyyslisä, kilometrikorvaukset, huojennukset näkyvät tilipussissa ihan kivasti, kunhan ne hamassa tulevaisuudessa maksetaan, vaikka kollegat aina muistuttavat, että verottaja vie käytännössä kaiken, eikä ylimääräisiä hommia kannata tehdä. Rikastumaan ei Resurssi tietenkään pääse, mutta "lisänä rikka rokassa ja hämähäkki kattilassa" sanoi jo mummo-vainaa aikoinaan.
+ Resurssi on nyt kaupungille korvaamaton. Laajoista etsinnöistä huolimatta kaupunki ei löytänyt muita vapaaehtoisia äärimmäisen eksoottista oppiainetta opettamaan. Kyseessä on oppiaine, jonka opetuksen lakkauttaminen ilman perustavaa laatua olevia muutoksia koko suomalaisessa yhteiskunnassa herättää Helvetillisen mekkalan valtakunnallisessa mediassa ja yleistä mielenkiintoa kansainvälisessä mediassa, joten kaupungin on pakko pitää Resurssista kiinni. Siispä se, että virkaa ei ole ja pääasiallisen opetettavan oppiaineen työsuhde on päättyy (varmasti olosuhteista johtuen) tammikuussa, tilanne ei huolestuta Resurssia.

Negatiivista:
- Miksi ihmeessä katsomuksellisten aineiden opetusta ei ole päivitetty vastaamaan 2000-luvun tilannetta? Uskonnot hiuksista hittoon peruskoulusta ja ET kunnon opetusmateriaaleilla ja opettajilla tilalle. Jokainen uskonto hoitaa oman opetuksensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Kyse ei siis ole nyt uskonnonvastaisesta hyökkäyksestä, vaan siitä, että Resurssin mielestä uskonto on sen verran perskohtainen asia, että peruskoulun tehtävä ei ole tuputtaa sitä kaikella painollaan ja arvovallallaan, vaan jokainen yksilö ja perhe tehköön itse omat ratkaisunsa asian suhteen.
- Mamu-opetus on Suomalaisessa peruskoulussa hanurista! Resurssi pystyy tekemään vertailua opetuksen järjestämisestä neljän koulun (kaksi ala-astetta, kaksi yläastetta) kesken eikä Resurssi osaa kuin istua ja viheltää.

Toisella ala-asteella opiskellaan, kuten koulussa opiskellaan. Oppilaat kuuntelevat, kysyvät (viittaamalla), jos eivät ymmärrä, tekevät tehtäviä parhaan kykynsä mukaan, kysyvät (viittaamalla), jos eivät ymmärrä ja vastaavat kun kysytään. Toisella ala-asteella n. 75% energiasta menee sanoihin "HILJAA!", "ISTU PAIKALLASI!" ja "NYT SE NAAMA UMPEEN, PERSE PENKKIIN, KYNÄ KÄTEEN JA HOMMIIN TAI VERI LENTÄÄ!", kun oppilaat ovat kuin riihipiruja.

Arvatkaa kaksi kertaa, kumman koulun rehtori keskusteluissa kertoi, että heillä lähtökohta on, että mamu-oppilas on kuin kuka tahansa oppilas. Tarvitsee tietenkin tukea kieleen & kulttuuriin liittyvissä asioissa, mutta ylimääräistä sikaa ei annetta, kuten ei bonuksiakaan. Vastaavasti toisen koulun rehtori kehotti suhtautumaan tilanteeseen sloganin: "En ole surullinen, kun oppilas on koulussa, mutta olen iloinen kun hän on pois koulusta." mukaan.

Toisella yläasteella oppilaat istuvat hiljaa kuin kirkossa, eivät viittaa, eivät reagoi mihinkään ärsykkeisiin ja vetoavat heikkoon kielitaitoonsa. Nimenomaan viimeisessä asiassa ei ole tapahtunut minkäänlaista edistystä reiluun vuoteen. Tekevät kyllä, mitä määrätään, mutta robotti tai opetettu elukka tekee jutut yhtä konemaisesti. Vastaavasti toisella yläasteella keskustellaan opettajan kanssa, oppilaiden kesken, tehdään hommia, huudetaan, tehdään lisää hommia ja käydään läpi ylipäänsäkin normaalia opetustapahtumaa suomalaisella yläasteella.

Arvatkaa, kummalla koululla politiikkana on pitää mamu-oppilaat mahdollisimman lyhyen aikaa valmistavalla luokalla "omassa porukassa", ja välittömästi kielitaidon antaessa myöten, heidät sijoitetaan normiluokkiin. Toisella koululla taas valmistava luokka pitää oppilaistaan kiinni tiukasti, eikä heitä lainata kuin harvoihin ja valittuihin aineisiin. Muita aineita opiskellaan periaatteella "Paljon detaljeja, paljon sanoja, joita opiskellaan puhtaalla ja oikealla yleiskielellä".

Hupaisa oli myös Resurssin esittely tällä koululla. Resurssi on keski-iän aloittanut, keskikokoinen, mustiinpukeutunut kaljupää teräskärkitennareissa, joka on joskus ollut "vakavamielisissä keskusteluissa" "isojen poikien" kanssa, eikä ole hävinnyt. Mamu-opettaja aloitti tunnin: "Tässä on Resurssi. Hän on viisas mies. Tutustukaa häneen. Ihastukaa häneen. Rakastukaa häneen. Kylpekää hänen viisaudessaan. Rakastukaa hänen tietoihinsa. Jne." Osa tyypeistä tulee konfliktien keskeltä erilaisilta pakolaisleireiltä ja vastaanottokeskuksista, eikä ensimmäinen reaktio valkoihoisen reisitaskuhousu-maihari-kaljupään nähdessä ole "Rakastun tuohon!" vaan jotakin ihan muuta.

- Kukaan ei oikeasti piittaa paskaakaan, mitä Resurssi äärimmäisen eksoottisessa oppiaineessa puuhaa. Kaksi edellistä vuotta oppiainetta opettanut opettaja oli hoksannut saman, eikä kontrolloinut poissaoloja. Oppilaat hoksasivat asian nopeasti, joten opettaja sai istua oppitunnit yksin, palkkaa nostaen. Oppilaiden huonoin arvosana oli 8, paras 10. Resurssi kontrolloi poissaolot ja antaa arvosanat, kuten muillakin oppitunneilla. Poissaoloja on, kuten muillakin oppitunneilla.

Ihmetystä kollegoissa herättää, kun Resurssi kertoi, miten paljon yhden oppitunnin tekemiseen menee aikaa. Resurssinkaltaiselle humanisti-aineenopettajalle on ongelmallista, kun yht'äkkiä oppilaana on luki-taidoton ekaluokkalainen. Lisäksi samalla pitäisi opettaa ylivilkasta kutosluokkalaista (viimevuonna ysiluokkalaista). Näistä on selvitty, mutta aikaa menee. Ihmetystä myös herätti, ettei pelkästään lueta kirjaa (1.-9.-luokkalaisille sama toistasataasivuinen pläjäys, jota Resurssi ei tekstipainotteisuuden ja paskuuden vuoksi käyttäisi edes 9.-luokkalaiselle kantasuomalaiselle), vaan käydään netissä, tehdään ryhmätöitä, keskustellaan jne. Suomennettuna Resurssin odotetaan pitävän oppilaat talossa n. 45-75 (yhdessä koulussa jaksojärjestelmä) minuuttia ja käärivän rahat mahdollisimman helpolla. Rehtoreilla ja koulutoimella on hyvä omatunto ja Resurssi on kusessa, jos jotakin sattuu.

Summa summarum. Resurssi päättikin alusta asti, että homma tehdään ihan toisin.
A) Oppilaille ollaan yhtä ilkeitä mulkkuja kuin muissakin oppiaineissa. Rikkeistä rangaistaan ja tunneilla joutuu tekemään jotakin.
B) Äärimmäisen eksoottinen oppiaine on oppiaine siinä missä muutkin. Sitä opetetaan parhaalla mahdollisella tiedolla ja parhaalla mahdollisella taidolla.

Vaikutus oli, että molempien "mukavien" koulujen rehtorit ovat ilmoittaneet, että vaativat koulutoimelta jatkopestiä Resurssille. "Mukavan" yläasteen oppilaat ilmoittivat, että jos opettaja vaihtuu, äärimmäisen eksoottinen oppiaine vaihtuu ET:ksi ja oppilaat järjestävät mielenosoituksen, jonne kutsutaan median edustajat. Muilla kouluilla esimiehet eivät ole reagoineet mihinkään, mitenkään.

Mutta näillä mennään.

Ei kommentteja: