Resurssi on nyt kevätlukukauden katsonut monttu auki nykyisen koulun toimintaa, ja joutuu kyllä oikeasti siteeraamaan YLE-radion sanomalehtikatsausta: "'Mitä vittua' kirjoittaa Lapin Kansa pääkirjoituksessaan ja jatkaa".
Valvooko tätä systeemiä oikeasti kukaan? Saako kuka tahansa oikeasti tehdä mitä tahansa mieleen pälkähtää, jos vain on sattunut pääsemään oikealle paikalle?
Otan esimerkin. Avautuu virka. Sitä hakee virkaan pätevä. Hakemusta ei oteta huomioon, koska pätevyys on hankittu sivuaineena, ei pääaineena. Siis hakemus ei päässyt edes käsittelyyn, kun oli väärän alan maisteri.
Mitvit? Eikö se menekään niin, että joko olet pätevä, tai sitten olet epäpätevä? Just ja just sen pätevä/pätevämpi perustelun ymmärrän, mutta jos sitä ei ole mainittu haussa?
Otan toisen esimerkin. Haetaan opettajia kuntaan. Samaan hakuun pannaan KAIKKI aineenopettajat ja resurssiopettajat. Siis peruskoulu ja lukio, luokat 1.-9. ja 1.-3. Koulu laittaa sivutoimisen aineopettajan paikan mukaan hakuun. Huomataan, että tehtävää tällä hetkellä hoitava ei voi hakea virkaa, koska ei ole valmistunut ts. on epäpätevä joten kuka tahansa pätevä syrjäyttää haussa. Ratkaisu? Rimpautetaan koulupalvelukeskukseen ja perutaan se paikan avoimuus. Kuka tietää? No ei hakijat ainakaan, kun niitä haettavia paikkoja ei ilmoiteta erikseen.
Kolmas esimerkki.
Onko se ihan oikeasti niin, että ne häiriköt, kiusaajat yms. ovat alimpana peruskoulussa? Jo resurssina törmäsin siihen, että aineopettajien asenteena oli "Anna niille runtua ja kaiken mitä annat, ne ansaitsevat." Joskus olen itsekin sortunut samaan ajatteluun, mutta viimeaikoina olen tullut toisiin aatoksiin.
Ei se, että oppilas toimii väärin, tarkoita sitä, että sitä saa nöyryyttää ja kiusata miten tahansa. Usein kyse on siitä, että minäkuva on häiriintynyt ja itsetunto heikko. Jos opettaja lähtee vielä murentamaan niitä oman itsen heikkoja rakennuspilareita, on pieni elämä äkkiä lopullisesti pilalla.
Nyt ei pidä käsittää väärin. Resurssi ei edelleenkään liennytä eikä laimenna.
Resurssi vain on sitä mieltä, että jos opettajasta tuntuu siltä, että pippeli on pieni, niin sitä kannattaa kasvattaa esim. snagaripainilla. Siellä kaikki on yleensä aikuisia ja kännissä. Pikkupojat ja pikkutytöt voi ihan oikeasti mennä rikki, kun niille kolme vuotta opettaa, ettei teistä ole mihinkään.
Opettaja käyttää kuitenkin aika helvetin kovaa valtaa oppilaisiin, etenkin arvosteluissa. Peruskoulun päättötodistuksella voi helposti pilata tai nostaa yhden elämän. Nyt esim. Resurssi joutui arvostelmaan yhden oppilaan ilman yhtä koetta. Runkkarit hukkasivat kokeen, "Mutta eihän sillä ole väliä. Anna joku 6-8 niin ei pistä silmään ja kaikki on tyytyväisiä."
Siksi Resurssi onkin sitä mieltä, että pelin pitää olla reilua. Kurssin alussa kerrotaan arvioinnin perusteet ja niitä noudatetaan säntillisesti. Jos oppilas haluaa perseillä, niin siitä vaan - mutta se näkyy numerossa. Jos oppilas hoitaa kaiken kunnialla, niin sitten sekin näkyy numerossa. Olipa taas niin tyypillistä tekstiä kurssin palautelapuissa. "Muiden opettajien tunneilla en osaa mitään, mutta sinun tunneilla osaan." Jos sille oppilaalle lyö eka tunnilla leiman ottaan, niin onhan se raskas kolme vuotta - sille oppilaalle. Resurssin tunneilla kaikki lähtee nollasta (tai kympistä, miten sen tulkitsee) aina kun tunti alkaa. Mieluummin minä annan kasin "toivottomalle" pojalle kuin kympin kympintytölle. Tietysti se kympintyttökin sen kymppinsä saa, jos sen ansaitsee, mutta on se hauska nähdä, että kutosesta tai seiskasta voi oppilas olla kiitollinen.
Ei siinä, etteikö rikkomuksista pidä rankaista. Se rangaistus vain ei saa olla kohtuuton. Ja arvostelu ei koskaan saa toimia rangaistuksena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti