Jokohan sitä nyt pääsee keskittymään töihin?
Viimeinen säätö tapahtui toisen ala-asteen kohdalla. Saivat sumplittua tunnin maanantain loppuun, eli ekaluokkalaisille ihanteellisesti klo 14.15-15.00. No, pääasia vissiin, että opetus saadaan järjestettyä.
Ja jälleen sovittiin, että Hra Rehtori on sitten koululla, kun ensimmäisen kerran Resurssi sinne ilmestyy, että saadaan asiat sovittua. No oliko? Tavataan E-I, lausutaan EI.
Kuten ei myöskään luokkatilaa tai avaimia tai oppilaslistaa tai tarvikkeita tai kouluavustajaa tai vihkoja tai mitään muutakaan.
Resurssi otti omin luvin koulusihteeriltä avaimen. Tämä oli Resurssin kanssa samaa mieltä, että oma avain on välttämättömyys, että ryhmä pääsee luokkaan omin avuin, eikä joka kerta tarvitse metsästää siivoojaa, kouluavustajaa, kollegaa tms. joka avaisi ystävällisesti oven.
Luokkatilan oli sitten lopulta järjestänyt tulitukea antava opettaja.
Oppilaslistan sai nimenhuudolla ja kysymällä ketkä opetukseen osallistuvaksi velvoitetuista puuttuvat.
Vihkoja olin onneksi tuonut itse mukanani, kun arvasin, ettei niitä kuitenkaan ole saatavilla.
Yksi oppilaista on sellainen, että hänelle on määrätty avustaja joka tunnille. Viime vuonna tehtävässä yleensä oleva avustaja hoiti hommansa kiitettävästi. Toisinaan tuurannut taas ilmoitti, ettei tajua oppiaineesta mitään ja nosti kytkintä. Tarvetta ei siis ollut avustamiselle ajattelemisessa, vaan paikallaan pysymisessä, hiljaa olemisessa jne. Arvata saa sitten kahdesti, kumpi avustajista ei ole tänä vuonna Resurssin käytettävissä.
Kirjatilaus sitten Wotanin kiitos onnistui ihan nikottelematta. Katsotaan vain, milloin tulevat.
Kautta Vesuviuksen ja tonni punaista laavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti